Kotilaiskan kortti "Kesäyö" - siinähän vesilintu aivan selvästi nikkaroi kuutamoyötä kuten muinoin kirjoitin eräässä runossani. Mutta eihän kortintekijä tekstiäni ole voinut aavistaa?
Ja sitten nämä kaksi Funchalin taianomaista tunnelmallista korttia:
"Hei kulta, päästä kisut sisälle!"
"Sateen silmääjä"
Teksti: Synnyin sateisena syysyönä 1923, sade soitteli hiljaista säveltään kadun asfalttiin. Silloin jo sain uneksian kutsun siniharmaisiin silmiini.."
Kiitos teille kauniista korteista, ne inspiroivat mielikuvitusta ja vievät ajatusta salamyhkäisiä kujia pitkin arvaamattomiin maisemiin - millaista kulkijaa siellä mahtaakaan kohdata vai ovatko varjoja vain?
Arvontaan!
Ei ei, sen sijaan lähetän postiljoonin mukana sekä Kotilaiskalle että Funchalille jotakin pientä tulevan viikon aikana.
Ja tässä vielä se oma haasteenheittokuvani:
Kommentit