Nyt on Kapteenskan Kotiavulla, siis muorilla,  todella arkihuolia. Säntäilee tuvassaan sinne tänne ja pohtii kuumeisesti miten jouluaskareista selvitä. Kynttilät olisi pitänyt valaa aamulla, mutta kun niihin tarvitaan matonkuteista sydämet eikä vintiltä löytynyt laatikkoa missä nuo kesällä leikellyt repaleet ovat. Kylmin kourin, sydän pompottaen ärtymyksestä,  muori laskeutui ullakolta takaisin tuvan lämpöön. Lipeäkala olisi poimittava telineestä, ja juuston katsastettava liinan alta muotista - aivan liian myöhässä tänä vuonna sekin työ. Kaiken kukkuraksi tuli posteljooni kirjeen kanssa ja sille piti tarjota kahvit mihin kului arvokasta aikaa hukkaan. Voi voi, mikä nyt neuvoksi?



Tämä viesti vei muorilta viimeisetkin rauhallisen olon rippeet. Täytyi ottaa tippa kamferttia ja ryystää lautaselta lisää koffeeta.